Aina ei ole riittävää, että edunvalvontavaltakirja on laadittuna. Mikäli lain edellyttämät määräykset puuttuvat, voi edunvalvontavaltakirja jäädä hyödyttömäksi. Tietyt määräykset tulee olla mainittuna edunvalvontavaltakirjalla nimenomaisesti, jotta valtuutettu voi niitä toimessaan noudattaa.

Korona-aika on saanut monet pohtimaan edunvalvontavaltuutuksen tarpeellisuutta. Edunvalvontavaltakirja mielletään usein iäkkään tekemäksi asiakirjaksi, joilla varaudutaan ajoissa iän tuomiin haasteisiin. Edunvalvontavaltakirja on kuitenkin tarpeellinen henkilön iästä huolimatta, sillä valtakirjalle saattaa tulla tarvetta missä elämänvaiheessa tahansa. Nuorikin henkilö saattaa tulla hetkellisesti tai kokonaan kyvyttömäksi huolehtimaan omista asioistaan. Valtakirjalla pystytään varautumaan tällaiseen tilanteeseen etukäteen ja turvaamaan myös läheisten tulevaisuutta.

Edunvalvontavaltakirjalla tarkoitetaan asiakirjaa, joka on laadittu sen varalle, kun henkilö ei itse pysty huolehtimaan asioistaan. Edunvalvontavaltakirjassa velvoitetaan toinen henkilö huolehtimaan valtakirjan tekijän asioista. Valtakirjan perusteella henkilö voi hoitaa esimerkiksi valtakirjan tekijän päivittäisiä pankkiasioita ja tehdä päätöksiä tämän hoidosta sairaalassa sitten, kun hän ei itse pysty siihen. Valtuutettu henkilö voi lisäksi edustaa valtakirjan tekijää esimerkiksi tämän yrityksessä. Ilman valtakirjaa edellä mainittujen asioiden hoitaminen ei ole mahdollista. Jos edunvalvontavaltakirjaa ei ole laadittu etukäteen, mutta henkilö tarvitsee jossain vaiheessa itselleen edunvalvojaa, voi Digi- ja väestötietovirasto tai käräjäoikeus määrätä hänelle edunvalvojan. Tällöin edunvalvojaksi voidaan määrätä kuka tahansa eli myös henkilölle ennestään tuntematon henkilö. Vieraalla ei ole välttämättä mahdollisuuksia selvittää toisen tahtoa, jos mitään asiakirjaa ei ole laadittu eikä edunvalvottava itse ole enää sellaisessa kunnossa, että hän pystyisi ilmaisemaan oman tahtonsa. Edunvalvontavaltakirja kannattaa siis laatia ajoissa ja vielä, kun oma tahto pystytään ilmaisemaan. Edunvalvontavaltakirjalla varmistetaan, että sen tekijän asiakirjaan kirjattu tahto toteutuu ja että hän saa itse päättää siitä, kuka henkilö hoitaa tarpeen vaatiessa hänen asioitaan.

Edunvalvontavaltakirjan voi laatia perusmuotoisena tai kattavampana asiakirjana. Perusmuotoinen edunvalvontavaltakirja sisältää kuitenkin vain vakiomuotoisen valtuutuksen, joka ei välttämättä ole riittävä. Perusmuotoisessa valtakirjassa ei yleensä huomioida esimerkiksi salassa pidettävien tietojen luovuttamista, kiinteistöjen panttauksen tai myynnin mahdollisuutta, omaisuuden hallintaoikeudesta luopumista, lahjoitustilanteita, yritys- tai maatilaomaisuuden luovuttamista tai sukupolvenvaihdostilanteita, avio-oikeuden poissulkemista lahjasta, päätöstilin antamisesta luopumista tai henkilön yksityiskohtaisia toiveita asumisesta ja hoidosta. Perusmuotoisessa valtakirjassa ei myöskään aina oteta huomioon valtuutetun henkilön esteellisyyttä erilaisissa tilanteissa, jolloin valtakirjan tekijän tahto saattaa jäädä kokonaan toteutumatta. Kattavalla edunvalvontavaltakirjalla pystytään turvaamaan sen tekijän todellinen tahto ilman, että jotain oleellista jää puuttumaan valtakirjasta tai joku seikka jää huomioimatta.  Oman tahdon toteutumisen varmistamiseksi kattava edunvalvontavaltakirja kannattaa laatia ajoissa tulevaisuuden varalle.

Toimistossamme laaditaan kymmeniä edunvalvontavaltakirjoja vuosittain.

Jäikö jokin asia vielä askarruttamaan? Voitte olla yhteydessä meihin, niin vastaamme mielellämme kysymyksiin!