201608.18
0
0

Uusperheen perintö

Kun Matti ja Maija menivät yhteen, heillä molemmilla oli lapsia jo aiemmista liitoista. Myöhemmin he saivat yhdessä vielä yhden yhteisen lapsen. Sitten tulikin eteen kysymys siitä, kuka uusperheessä perii ja kenet. Uusperhekuvio ja erilaiset kysymykset ovat perheissä monelle tuttuja, sillä perheissä on yhä useammin sekä yhteisiä että puolison tai molempien puolisoiden lapsia. Perintöasiat uusperheessä saattavat kuitenkin yllättää. Siksi kannattaakin aina selvittää, kuka uusperheessä perii ja kenet.

Kun toinen puolisoista kuolee, hänen ensisijaisia lakimääräisiä perillisiään ovat hänen rintaperillisensä eli omat lapset ja heidän jälkeläisensä. Kun leski aikanaan kuolee, hänen perillisiään ovat ainoastaan hänen rintaperillisensä. Kaikki ensiksi kuolleen puolison lapset perivät vanhempansa osuudesta yhtä suuren osuuden, ellei tästä lakimääräisestä oikeudesta ole testamentilla toisin poikettu. Leski ei peri, jos kuolleella puolisolla oli rintaperillisiä, mutta avio-oikeuden nojalla leski voi saada kuitenkin tasinkoa. Myöskään lesken lapsi ei ilman testamenttia peri isä- tai äitipuoltaan, vaikka lesken lapsi olisi kuulunut perheeseen kauan. Testamentilla on mahdollisuus määrätä omaisuutta myös puolison lapselle, jos näin halutaan. On hyvä huomata, että puolison lapset maksavat perintöveroa saman veroluokan mukaan kuin omatkin lapset.

Vaikka leski ei peri puolisoaan, on kuitenkin huomioitava, että leski voi saada avio-oikeuden nojalla omaisuutta tasinkona ensin kuolleen puolisonsa kuolinpesästä. Jos puolisot eivät ole eläessään tehneet avioehtosopimusta tai saaneet muuten esimerkiksi testamentilla tai lahjana omaisuutta, jossa omaisuuden saajan puolison avio-oikeutta on rajoitettu, jaetaan puolisoiden yhteenlaskettu avio-oikeuden alainen omaisuus ensin kuolleen jälkeen toimitettavassa osituksessa lähtökohtaisesti tasan. Mikäli lesken omaisuus on tällöin vähemmän kuin puolet puolisoiden yhteenlasketusta avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta, leski saa näiden erotuksen eli tasingon ensin kuolleen puolisonsa pesästä ilman veroseuraamuksia. Leskelle kuuluu siten pääsäätöisesti puolet puolisoiden yhteenlasketusta avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta. Ensiksi kuolleen puolison perilliset jakavat keskenään toisen puolen.

Jos leski on kuitenkin ollut puolisoista varakkaampi, hän voi vedota oikeuteensa olla luovuttamatta tasinkoa ensin kuolleen puolisonsa perillisille. Tällöin ensin kuolleen puolison perilliset saavat vain ensin kuolleen puolison nimissä olleen omaisuuden ja lesken omaisuus jaetaan aikanaan hänen omien perillistensä kesken, mikäli lesken eläessä on toimitettu ositus.

Tilanne on sama kuin jos puolisoilla on ollut täysin poissulkeva avioehto. Tällöin ensin kuolleen puolison perilliset perivät vain tämän ensin kuolleen vanhemman varat. Lesken varat menevät lesken kuoltua lesken perillisille. Avioehtosopimuksella voidaan siten varautua siihen, että, mikäli varakkaampi puoliso kuolee ensin, omaisuutta ei tarvitse tasata lesken kanssa. Toisaalta, mikäli toinen puolisoista on merkittävästi varakkaampi ja puolisoilla on avioehto, testamentilla voidaan niin halutessa vahvistaa vähävaraisemman lesken asemaa.

Usein yritys, kesämökki tai perintötila halutaan turvata ja siirtää tietylle saajalle. Pahimmassa tapauksessa suvussa vuosisatoja ollut kesämökki tai perintötila saattaa mennä toiseen sukuun tai yritystoiminta joudutaan lopettamaan. Tällöin testamentilla on mahdollisuus varmistaa, että tietty omaisuuserä siirtyy jollekin tietylle henkilölle tai henkilöille.

Jos puolisoista vain toisella on omia lapsia ja lapseton puoliso kuolee ensin, leski perii tämän ensin kuolleen lapsettoman puolisonsa. Vasta lesken kuoltua omaisuus jaetaan ensin kuolleen puolison toissijaisille perillisille (ovat yleensä ensin kuolleen puolison vanhemmat, sisarukset, sisarusten lapset) sekä lesken perillisille. Tällöin omaisuus jaetaan avio-oikeuden vuoksi yleensä puoliksi puolisoiden perillisille, mikäli puolisoilla oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Lapseton puoliso voi kuitenkin testamentilla poiketa tästä lakimääräisestä perintöoikeudesta ja määrätä omaisuudestaan jollekin muulle henkilölle tai taholle tai esimerkiksi puolison lapsille. Silloin lapsettoman puolison omaisuus ei mene enää lesken kuoltua hänen lakimääräisille toissijaisille perillisilleen. Jos omia lapsia ei ole ja puolison lapset ovat muodostuneet läheisiksi, saatetaan puolison lapsia haluta turvata testamentilla. Vastaavasti tilanteessa, jossa omille perillisille (sisaruksille tai vanhemmille) ei haluta siirtyvän perintönä mitään, huomioidaan usein testamentissa puolison lapsia.

Omat ongelmansa muodostavat myös uusperheen lasten perinnöt; heidän ensisijaisia perillisiään ovat lapsen rintaperilliset ja jollei hänellä ole omia lapsia, hänen puolisonsa. Jos uusperheen lapsi menehtyykin lapsettomana ja naimattomana, omaisuuden perivät hänen vanhempansa. Tilanne voi olla esimerkiksi seuraava; lapsi on ehtinyt periä toisen vanhempansa mutta ehtinyt itse kuolla ennen kuin on saanut omia lapsia. Lapsen omaisuus ja ensin kuolleelta vanhemmalta saatu perintö voi jakautua silloin ensiksi kuolleen vanhemman perillisille ja toiselle vanhemmalle. Voi käydä esimerkiksi niin, että ensin kuolleen vanhemman osuus esimerkiksi sukumökistä meneekin ensin kuolleen vanhemman oman lapsen jälkeen ensin kuolleen vanhemman entiselle puolisolle, jonka kanssa välit ovat katkenneet vuosia sitten.

Uusperheen perintökuviot ja niihin vaikuttavat asiat ovat monimuotoisia ja välillä hankaliakin. Asiat ovat sellaisia, joita suosittelen miettimään perhe- ja perintöoikeuteen erikoistuneen asiantuntijan kanssa silloin, kun laaditaan testamenttia tai avioehtosopimusta. Aina välillä tulee vastaan asiakirjoja, joissa on laadittu vain perusmuotoinen asiakirja ymmärtämättä, mitä asiakirjasta oikeasti seuraa. Siksi on hyvä etukäteen selvittää, kuka uusperheessä perii ja kenet ja kenelle omaisuus ensimmäisen saajan jälkeen menee.    

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *