201502.02
0
0

Talkootyö urheiluseurassa

Olen viime aikoina saanut useita yhteydenottoja talkootyön verotuksesta urheiluseurassa, joka on yleishyödyllinen yhteisö. Useinmiten kyse on ollut siitä, että Yhdistyksen jäsen tekee talkootyön kolmannen hyväksi ja tämä talkoista saatu korvaus on jyvitetty työn tehneen henkilön hyväksi. Kysymys on kuulunut, onko kyse Yhdistyksen jäsenen palkkatulosta vai Yhdistyksen saamasta tulosta, joka voi olla joko verovapaata talkootuloa tai veronalaista elinkeinotuloa? Saamieni tiedusteluiden perusteella Verohallinto on aktivoitunut näissä kysymyksissä.

Yleisesti yleishyödylliselle yhdistykselle tehtävä korvaukseton ja vastikkeeton työ on verotonta (esim. talkootyönä toimitilojen korjaus, lipunmyynti yhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa). Jos sen sijaan esimerkiksi kyseisiin yhdistyksen talkoisiin osallistuneet eivät joudu maksamaan yhdistykselle esimerkiksi harjoitusleiristä maksua, jonka työhön osallistumattomat joutuvat maksamaan, kyse ei ole enää verottomasta talkootyöstä. Tällainen etu katsotaan lähtökohtaisesti saajansa veronalaiseksi palkaksi, josta yhdistyksellä on lähtökohtaisesti ennakonpidätysvelvollisuus. Verohallinto katsoo, että kyse on omien harrastuskulujen peittämiseksi tehtävästä ansiotyöstä.
 
Sitten on erikseen tämä niin sanottu yhdistyksen jäsenen yhdistyksen nimissä korvausta vastaan kolmannelle osapuolelle eli jollekin ulkopuoliselle suorittama talkootyö. Tällöin pitää määrittää, onko kyse yhdistykselle verovapaasta talkootulosta vai veronalaisesta elinkeinotulosta vai työntekijälle veronalaisesta palkkatulosta.
 
Yleisesti yhdistykselle verottoman talkootyön on oltava niin sanottua helppoa, jokamiehen työtä, joka ei vaadi erityistä ammattitaitoa tai pätevyyttä. Yhdistys hankkii työn. Talkootyötä ei tehdä työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Toimeksiantaja ei saa esimerkiksi nimetä tai hyväksyä talkooväkeä. Työ on tilapäistä. Saatu korvaus on käytettävä yhdistyksen yleishyödylliseen toimintaan, eikä korvaus voi tulla vain niiden hyväksi, jotka työtä ovat tehneet. Korvaus tulee rekisteröidylle yhdistykselle. Tällöin on kyse pääsääntöisesti yhdistyksen verottomasta talkootulosta.
 
Talkootyövoiman avulla harjoitettu toiminta voi kuitenkin muodostua myös yleishyödyllisen yhteisön veronalaiseksi elinkeinotoiminnaksi erityisesti silloin, kun toiminta on jatkuvaa tai toistuvaa tai pitkäaikaista ja se kilpailee yritysten tarjoamien palvelujen tai tavaroiden kanssa. Esimerkiksi oikeuskäytännössä yhdistyksen harjoittama naulakkopalvelutoiminta katsottiin yhdistyksen elinkeinotoiminnaksi. Toiminta toteutettiin talkootyöllä juniorijoukkueiden lasten vanhempien, jäsenten ja edustusjoukkueiden pelaajien toimesta. Toiminta oli jatkuvaa, ansiotarkoituksessa harjoitettua ja tapahtui kilpailuolosuhteissa.
Jatkuvakin toiminta voi kuitenkin olla verotonta talkootyötä silloin, kun tehtävä liittyy läheisesti yhdistyksen omaan toimintaan ja työ suoritetaan ilman toimeksiantajan johtoa ja valvontaa. Oikeuskäytännössä esimerkiksi urheiluseurojen urheilu- ja liikuntapaikkojen hoito- ja valvontatyöt on katsottu tällaisiksi. 
 
Jos talkootyötä tehneiden katsotaan kuitenkin toimineen toimeksiantajan johdon ja valvonnan alaisena tai työ on vaatinut erityistä ammattitaitoa ja jos talkoista saatu korvaus on jyvitetty talkooaktiivisuuden perusteella niille, jotka ovat talkootyöhön osallistuneet, ovat nämä tunnusmerkkejä, jotka viittaavat työntekijän veronalaiseen palkkatuloon tai työkorvaukseen.
 
Talkootyön verokohtelu kannattaa selvittää tapauskohtaisesti aina etukäteen, jotta vältytään jälkikäteisiltä ja siten ikäviltä epäselvyyksiltä. Esimerkiksi verotarkastustilanteessa pienikin summa muuttuu aivan eri suuruiseksi, mikäli sitä joutuu maksamaan veronkorotuksineen ja viivästysseuraamuksineen usealta vuodelta Verohallinnolle takaisin.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *