201606.28
0
0

Perinnönjako

Kuolinpesä lopetetaan perinnönjaolla, jossa kuolinpesän omaisuus jaetaan sen osakkaiden kesken. Jos jakoa ei saada tehtyä sovussa, otetaan avuksi ulkopuolinen pesänjakaja.

Perinnöt jakoon

Ennen perinnönjakamista kuolinpesää hallitsevat kuolinpesän osakkaat yhdessä. Yksittäiselle perilliselle ei useamman osakkaan kuolinpesässä tule oikeutta määrätä vainajan omaisuudesta. Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset, yleistestamentinsaajat sekä leski ositukseen saakka, jos hänellä on avio-oikeus kuolleen puolisonsa omaisuuteen. Kuolinpesän osakkaat hallitsevat yhdessä pesän omaisuutta. Päätökset kuolinpesän asioista tulee tehdä yksimielisesti. Enemmistöpäätöksiä ei voida tehdä. Osakkaat voivat kuitenkin kuolinpesän hallinnon helpottamiseksi valtuuttaa jonkun, esimerkiksi lesken, huolehtimaan kuolinpesän asioista.

Kuolinpesän omaisuuden jakamiselle ei ole asetettu määräaikaa, joten kuolinpesä voi olla jakamatta jopa vuosikausia tai vuosikymmeniä. Usein yhteishallintoa saatetaan haluta jatkaa ainakin niin kauan kuin leski on elossa.

Kuolinpesän jokaisella osakkaalla on oikeus vaatia perinnönjakoa. Kuolinpesä tulee kuitenkin olla ennen jakoa selvitetty. Kuolinpesän selvityksellä tarkoitetaan esimerkiksi kuolinpesän osakkaiden luettelointia, perunkirjoitusta, vainajan mahdollisten saamisten perimistä ja velkojen maksamista sekä erityistestamentin täytäntöönpanoa.

Ennen lopullista perinnönjakoa on yleensä tehtävä myös ositus, mikäli perittävä on ollut naimisissa. Osituksen jälkeen tiedetään, mikäli omaisuus kuuluu leskelle ja mikä kuolinpesälle. Usein ositus suoritetaan siten, että perittävän ja lesken avio-oikeuden alaiset säästöt lasketaan yhteen ja näistä säästöistä puolet kuuluu leskelle ja toinen puoli kuolinpesälle. Avioliittolaki suojaa kuitenkin enemmän omistavaa leskeä siten, että leski voi kieltäytyä luovuttamasta tasinkoa ensin kuolleen puolison perillisille. Jos puolisoilla on ollut voimassa oleva avioehtosopimus, jonka mukaan avio-oikeus on kokonaan tai osittain poissujettu, tehdään myös omaisuuden erottelu.

Perinnönjaoista kaikkein yleisin jako on niin sanottu sopimusjako. Siinä kuolinpesän osakkaat sopivat yhdessä siitä, mitä omaisuutta kenellekin osakkaalle perinnönjaossa tulee. Sopimusjaossa osakkaat voivat keskenään yhteisesti sopia, kuinka perittävän perintö jaetaan ja mitä omaisuutta kullekin osakkaalle tulee.

Mikäli kuolinpesän osakkaiden välillä ei löydy sopua, perinnönjaon toteuttaa ulkopuolinen henkilö eli käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja. Pesänjakajan on tehtävä jako silloin, kun joku osakkaista tätä vaatii. Pesänjakajalla on oikeus palkkioon pesän varoista. Pesänjakaja ei ole kenenkään kuolinpesän osakkaan asiamies vaan hän on puolueeton kaikissa toimissaan. Hän antaa tietoa jakomenettelystä, moiteoikeudesta ja tehtävistään kuolinpesässä. Pesänjakajan tehtävä on ensisijaisesti saada osakkaat sopimaan jaosta. Jollei sopimusjakoa osakkaiden välille voida tällöinkään saada, pesänjakaja toteuttaa itse jaon.

Perinnönjako on tehtävä aina kirjallisesti. Sopimusjaossa kaikkien osakkaiden on allekirjoitettava jakokirja. Lisäksi perinnönjakosopimukseen tarvitaan kahden esteettömän todistajan allekirjoitukset. Sen sijaan, jos pesänjakaja on suorittanut jaon, hän allekirjoittaa jakokirjan.


Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *