201803.07
0
0

Metsätilalle – jatkaja perheestä

Suomessa metsänomistajan keski-ikä on yli 60 vuotta. Usealla metsätilalla edellisistä metsän hakkuista ja harvennuksista on saattanut kulua jo jonkin aikaa, joskus jopa vuosia. On myös epäselvää, kuka perheen lapsista ryhtyy jatkamaan metsäntilan hoitamista vanhemman sukupolven jälkeen. Usein henkilöstä tuleekin metsänomistaja vasta sen jälkeen, kun hän on perinyt metsäkiinteistön. Osapuolten olisi kuitenkin hyvä sopia sukupolvenvaihdoksesta jo luopujan elinaikana. Tämä on ollut myös metsälahjavähennyksen tavoite. Mikäli metsätilan jatkajasta on epäselvyys, metsä saattaa olla vuosikausia ilman hoitoa ja toimenpiteitä.

Miten metsätilan sukupolvenvaihdos kannattaisi sitten tehdä?

Tietenkään tähän kysymykseen ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta. Tapaukseen vaikuttaa esimerkiksi aina jatkajien ja muiden perillisten määrä ja se, jaetaanko lisäksi muuta omaisuutta kuin metsää sekä se, tehdäänkö luovutus vastikkeettomasti vai vastikkeellisesti. Kun sukupolvenvaihdos toteutetaan luopujan elinaikana, vaihtoehtoina ovat lähinnä lahja, kauppa tai alihintainen kauppa.

Mikäli luopuja myy lapselleen esimerkiksi 100.000 euron arvoisen metsätilan 76.000 eurolla, lapsi ei maksa lahjaveroa, koska kauppahinta on yli 75 prosenttia käyvästä arvosta. Jos luopuja on omistanut metsätilan yli 10 vuotta ja hän luovuttaa metsätilan nyt lähisukulaiselleen, luopuja ei maksa myynnistä myöskään luovutusvoittoveroa. Metsätilan käypä arvo määritellään yleensä erillisen tila-arvion perusteella. Edelleen Verohallinnosta voi pyytää ennakkoratkaisun metsätilan luovutuksen lahja- tai tuloveroseuraamuksista. Lapsi maksaa varainsiirtoveron, joka on 4 prosenttia tässä tapauksessa 76.000 eurosta = 3.040 euroa. Edelleen kaupassa tuleva metsävähennys on 60 prosenttia hankintamenosta (kauppahinta + kauppaan liittyvät kulut+ kaupasta maksettu varainsiirtovero) eli tässä esimerkissä noin 80.000 eurosta = 48.000 euroa. Tämä alentaa lapsen puun myyntiveroa pitkällä aikavälillä.

Mikäli luopuja lahjoittaa lapselleen metsätilan, jonka käypä arvo on 100.000 euroa, lahjaveron määrä on 10.100 euroa. Lahjaveron määrä on siten noin 10 prosenttia käyvästä arvosta. Jos vanhemmat lahjoittavat metsätilan yhdessä eli lapsi saa 50.000 euron arvoisen lahjan kummaltakin vanhemmaltaan, niin silloin lahjasta suoritetaan lahjaveroa yhteensä 8.400 euroa. Lahjansaajalle siirtyy se metsävähennyspohja, joka luopujalla on ollut vielä käyttämättä.  

Jos 63-vuotias luopuja pidättää 10 vuoden määräaikaisen hallintaoikeuden metsätilaan, jonka käypä arvo on 100.000 euroa, lahjaveron määrä alenee edellä todetusta 10.100 eurosta 6.068 euroon. Jos 63-vuotiaan luopujan hallintaoikeus on elinikäinen, lahjavero alenee tässä tapauksessa vähän enemmän eli 10.100 eurosta 4.700 euroon. Siten veroissa on mahdollista säästää, kun luopuja pidättää itselleen hallintaoikeuden metsätilaan. Hallintaoikeusvähennyksen vaikutus on sitä suurempi, mitä nuorempi luopuja on. On kuitenkin aina otettava huomioon, että hallintaoikeuden haltija hoitaa metsää ja maksaa siten myös metsän juoksevat kulut ja verot. Edelleen metsän tuotto, kuten puunmyyntitulot, kuuluvat tällöin hallintaoikeuden haltijalle. Myöskään metsävähennystä ei voida tällöin yleensä hyödyntää. Tältä osin ratkaisut tulee tehdä aina tapauskohtaisesti. Hallintaoikeuden pidättäminen ei ole aina siten ollenkaan hyvä ratkaisu.

Kun luopuja lahjoittaa metsäomaisuutta lapselleen, lapsella voi olla oikeus myös metsälahjavähennykseen. Vähennys tehdään metsätalouden pääomatulosta tuloverotuksessa eli metsälahjavähennyksellä voi keventää puunmyyntitulon verotusta. Metsälahjavähennystä ei voi syntyä perintönä saadusta metsästä.

Metsälahjavähennyksen edellytykset ovat seuraavat:

  • Metsän lahja on saatu 1.1.2017 tai sen jälkeen.
  • Metsälahjasta on maksettu lahjaveroa.
  • Kyseessä ei ole perintö- ja lahjaverotuksessa tarkoitettu yhteislahja.
  • Lahjana saatuun metsään ei ole sovellettu perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennusta.
  • Lahjana saatu metsä on pinta-alaltaan riittävän suuri.

Vähimmäispinta-ala määräytyy aina metsän sijaintikunnan mukaan. Vähimmäispinta-ala saadaan jakamalla 30.000 euroa metsän arvostamislain mukaisella hehtaariarvolla. Vähennysoikeuden piiriin pääsee myös aina, jos metsämaan pinta-ala on vähintään 100 hehtaaria, vaikka laskentakaava tuottaisikin suuremman pinta-alan. Oman metsän sijaintikunnan mukaisen vähimmäispinta-alan voi selvittää esimerkiksi metsäkeskuksen laskurilla.

Esimerkiksi Tampereella metsähehtaarin arvo arvostamislain mukaan on 1.271,60 e/ha, joten metsälahjavähennyksen 30.000 euron raja-arvo tarkoittaa Tampereella noin 24 hehtaarin metsäpinta-alaa.

Metsätilan käyvän arvon selvittää esimerkiksi metsänhoitoyhdistys. Tämän jälkeen on hyvä arvioida asiantuntijan kanssa, millä tavalla metsätila voidaan sekä verotukselliset että perintöoikeudelliset näkökohdat huomioiden siirtää luopujalta jatkajalle.


Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *