tietokone

Edunvalvonta

Edunvalvoja voidaan nimetä henkilölle, joka ei pysty itse hoitamaan omia taloudellisia asioitaan. Edunvalvonnan tarve voi johtua alaikäisyydestä, sairaudesta, pitkäaikaisesta poissaolosta tai joistain muusta vastaavasta syystä.

Edunvalvoja voidaan määrätä maistraatissa tai käräjäoikeudessa. Maistraatti voi määrätä edunvalvojan, jos henkilö itse on hakenut edunvalvojan määräämistä ja pyytänyt, että tietty henkilö määrättäisiin hänen edunvalvojakseen. Käräjäoikeus määrää edunvalvojan silloin, kun hakemus edunvalvojan määräämiseksi on tullut muulta kuin henkilöltä itseltään.

Avustan erilaisissa edunvalvonta-asioissa. Kyse voi olla esimerkiksi edunvalvojan määräämisestä, edunvalvojan tehtävän hoitamisesta, omaisuuden selvittämisestä, lupahakemuksista tai edunvalvonnan päättymisestä.

Edunvalvontavaltakirja

Edunvalvontavaltakirjalla henkilö voi itse etukäteen järjestää asioidensa hoidon sen varalta, että hän tulee myöhemmin kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan esimerkiksi heikentyneen terveydentilansa vuoksi.

Edunvalvontavaltuutus on kirjallinen asiakirja, jonka avulla on mahdollista valita, kuka hoitaa omat asiat sen jälkeen, kun oma toimintakyky on menetetty. Edunvalvontavaltakirja on siten eri asia kuin edunvalvonta.

Valtuutus tehdään kirjallisesti testamentin tapaan. Valtuuttaja nimeää valtuutetun hoitamaan asioitaan. Valtuuttaja voi määritellä valtuutetun tehtäväksi omaisuuden hoitoa ja taloudellisia asioita tai henkilöitä koskevien asioiden hoitamista tai molempia. Valtuuttaja määrittelee niin valtuutetun kuin mahdollisten vara- ja toissijaisvaltuutettujen hoidettavat asiat sekä sen, miten valtuutetun toimintaa valvotaan.

Edunvalvontavaltakirjassa voidaan toteuttaa myös perintöverosuunnittelua. Valtuutetulle voidaan antaa esimerkiksi oikeus myydä valtuuttajan kiinteää omaisuutta tai valtuutetulle voidaan antaa oikeus lahjoittaa valtuuttajan omaisuutta. Valtuutetun kannalta voi olla tärkeää myös se, että hänellä ei ole velvoitetta tehdä vuosittain tiliä toimistaan maistraatille, mikäli näin edunvalvontavaltakirjassa on määrätty.

Edunvalvontavaltakirjan voi tehdä 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka kykenee ymmärtämään valtakirjan merkityksen. Edunvalvontavaltakirja on siten tehtävä ennen kuin omien asioiden hoitokyky alenee merkittävästi.  

Valtakirjan laatimisessa on hyvä pyytää apua asianajajalta. Asianajaja pystyy konsultoimaan yksityiskohtaisten määräysten sisällön ja arvioimaan niiden vaikutukset tapaukseen.

Valtuutus tulee voimaan, kun maistraatti on vahvistanut sen. Vahvistamista voi pyytää, kun valtuuttaja on syystä tai toisesta tullut kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan. Useimmiten vahvistaminen edellyttää lääkärintodistusta.

Käytännössä usein henkilölle laaditaan edunvalvontavaltakirjan ja testamentin yhdistelmä. Toisinaan tähän liitetään myös lahjakirja.